Vauvan kietaisuneule

Tämän kietaisuneulejakun piti valmistua jo ennen joulua. No, joulu se on tänäkin vuonna, joten kuka näitä laskee. Tein kokoa 74 ja tässä on vielä kivasti kasvunvaraa hihoissa. Ohje on Novitan ja lankana tummanliila Nordic Wool (200g).

Ketun kuva on tehty jälkikäteen "ristipistoin" neuleen päälle. Löysin Youtubesta ohjeen neuleen kuviointitekniikkaan (How to dublicate stitch) ja alkuperäinen idea ja malli ketusta lähti Pinterestin kautta löytämästäni linkistä (Foxy dublicate stitch pattern). Ristipistoammattilaiset (onkohan sellaisia?) näkevät varmaan painajaisia tuosta minun tekeleestäni, ei ehkä menny ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti ja onnistuin myös päättelemään osan langoista niin huonosti, että jouduin paikkailemaan irtoilevia pistoja. Lopputulos on kuitenkin oikein kiva, myös takapuolelta ihan siedettävä.  Ja ei taida tulla toista ihan samanlaista vastaan. 

Tämä oli muuten ihan ensimmäinen neulepaitatekeleeni. Just sopivan kokoisia projekteja nämä vauvan neuleet. Valitettavasti ne lapsetkin kasvaa hurjaa vauhtia, joten projektitkin sitten sen mukana jatkossa.

P.S. What does the fox say? :)

Muskarimatto ja äitiyspakkauspussi 2.0

Ollaan käyty lapsen kanssa muskarissa jo syksystä lähtien ja muskariin tarvittiin mukaan oma matto. Sellainenhan piti tietenkin ommella! Kangasvarastossani sattui olemaan valmiina jo mahtava kettukangas, jonka tilasin Kankaita.comista alkusyksystä samalla kun tilasin kantotakkiin kankaat (siitä joskus myöhemmin... noh, kaavat on sentään jo leikattu). Pohjana on paksumpi verhoilukangas, jolla verhoilin aikoinaan vanhan rahin. Pääsipä se kankaan loppukin vihdoin käyttöön. Minulla kun on tapana ostaa aina hiukan liikaa kangasta varmuuden vuoksi ja sitten noita loppupaloja lojuu ilman tarkoitusta nurkissa. Tästä tuli oikein kiva muskarimatto, vaikka jouduin kanttaukset tekemään useampaan kertaan, kun enemmän vähemmän (yleensä vähemmän) uskollinen Lidlin koneeni sanoi lopulta sopimuksena irti. Onneksi sopivasti löysin kirpparilta sille korvaavan vanhan kunnon Singerin tilalle. Ja ai että, kyllä on parempi ommella!

Muskarimatolle tarvittiin (tietenkin) myös kuljetuskassi. Kassi on tehty suihkuverhosta ja sisällä on lakanakangasta. Ja unohdin taas kiinnittää hihnan tuonne vuoren sisään, niin hihna on sitten lapasnipsuilla kiinni reunoissa, kun en muutakaan järkevää ratkaisua keksinyt. Ja hyvin toimii. Suihkuverhosta olen aiemmin tehnyt jo vaunujen alakoriin kassin, kaksi uimakassia ja yhden pyykkipussin. Vielä riitti kangasta tähän kassiin ja ostin itseasiassa toisen samanlaisen verhon vielä, kun hintaa oli se hurjat 5 €. Tää on meinaan tosi kiva kuosi ja tästä saa kivoja vettähylkiviä pussukoita.

Aiemmin syksyllä kirjoittelin tuunanneeni kirpparilta ostetun äitiyspakkausmakuupussin. Tämän jälkeen uskaltauduin tuunaamaan myös meidän lapsen äitiyspakkauskesta tulleen pussin ja nyt meillä on käytössä kaksi pussia. Näihin tarvitsisi oikeastaan nyt jo tehdä reiät vöille, sillä vaunuosa alkaa olla sen verran ahdas, että pitäisi siirtyä ratasosaan. Jotenkin toivoisi, että näissä pusseissa olisi ollut jo ihan aluperin vyönpaikat valmiina. Siis sellaiset, jotka saa halutessaan avata. Pidentäisi kummasti käyttöikää. Onneksi osaan tehdä itsekin! Tai ainakin luulen niin.

Tämäkin pussi on valmistunut jo aikaa sitten ja ollut käytössäkin useamman kuukauden, mutta olen täysin unohtanut sen kuvata. Tässä siis äitiyspakkauspussi 2.0 nro 2.

Star blanket - virkattu kantosuoja lapselle

Syksyllä Pinterestiä selatessani satuin törmäämään tähdenmuotoiseen kantorepun/-liinan suojaan eli käytännössä villahuiviin,  joka toimii lisälämmikkeenä lapselle kannettaessa. (Pinterest - Star blanket) Noh, meillähän on kotona tuollainen kannettava lapsi ja kantoreppu, joten mikäs sen parempi projekti juuri tähän hetkeen! Tämä ei siis ole kantoväline, vaan tarkoitettu lämmitystarkoituksiin.

Idea on niinkin yksinkertainen kuin tähdenmuotoinen peitto ja yksi nappi. Kaksi vastakkaista sakaraa yhteen napin avulla, huivi niskan yli ja kantorepussa olevan lapsen päälle. Valmista! Itse en edes tehnyt napinläpiä, sillä tuossa tähtipeitossa on jo valmiiksi sakaroissa reikiä, joten ne toimii hyvin myös napinläpinä. Ja tämä on myös siitä kätevä, että pituutta voi säätää, kun on monta eri napinläpivaihtoehtoa. 

Tosi hyvän ohjeen tähdenmuotoiseen peittoon löysin Youtubesta (Youtube - How To Crochet Baby Star Blanket). Muutaman ekan kerroksen jälkeen työ sujuu jo kuin itsestään, eikä ole ollenkaan vaikeaa. Ja yllättävän nopeasti valmistui, joskin on odottanut puolivalmiina tuolla jo monta viikkoa, että jaksaisin napin ommella. 

Tämä toimii tietysti myöhemmin ja nytkin myös pienenä peittona, jos ei kantamissuojalle ole tarvetta. Tästä piti tulla jämälankojen tuhoamisprojekti, mutta itseasiassa lopulta ostin useamman kerän uutta lankaa, kun jämälangat eivät yhdessä miellyttäneet silmää väriskaalallisesti. Lankana Novitan 7 Veljestä ja muistaakseni noin 400 g tähän työhön meni yhteensä.

Pinnasängyn uudet pehmusteet

Meillä tuli ajankohtaiseksi pinnasängyn pohjan laskeminen alas asti, kun neiti alkoi näyttää pyrkimyksiä tukea vasten seisomaan nousemisesta. Etsin kauan korkeampaa reunapehmustetta sänkyyn sillä tuo normaalilevyinen näyttää olevan lapsen jatkuvan mielenkiinnon kohteena. Siitä pitää yrittää nyppiä kaikki narut irti ja kohta luultavasti olisi lähtenyt sitä pitkin kiipeämään ylös. No, ei löytynyt valmiina, joten piti tehdä itse. Sisällä on vanua ja päällä lakanakangasta. Lakanakangasta siksi, että noin ison työn kankaiden hinnaksi tulisi ihan kiva summa, jos lähtisi normaalia metritavaraa ostamaan. Lakana oli just eikä melkeen sopivan kokoinen tähän työhön. 

Tätä tehdessä meni saumuri epäkuntoon ja ompelukoneesta useampi neula katkesi... ja hermotkin sitten siinä jossain välissä, jonka seurauksena työ seisoi keskeneräisenä monta viikkoa työhuoneen pöydällä. Muuten ihan helppo ja nopea homma, mutta nuo tikkaukset... argh! Jos olisin ammatiltani ompelija ja mulla olisi kunnon teollisuusompelukone, niin nyt voisi sanoa, että onpas ihan kamalaa jälkeä tikkauksissa. Mutta kun olenkin ekonomi ja mulla on 20 euron kirppis-Singer, niin sanoisin, että sikses hyvä tulos! Ja toisaalta silityksen jälkeen ja valmiina paikallaan noita tikkauksien virheitä ei edes oikeastaan näe. Että ihan turhaan menetin hermoni... mutta ai että oli kivaa purkaa vanutäytteistä ommelta ...

Ensimmäinen yö koetestattu uutta reunapehmustetta, eikä ainakaan erityisiä valituksia lapselta tullut. Hyvä niin, sillä vanha reunapehmuste on jo myyty :) Ai niin, ja kuva on otettu olohuoneessa, mutta kyllä se pinnasänky oikeasti makkarissa asustelee.

Kestojoululahjapussit ja kauppakassi

Tänä vuonna muutettiin uuteen kotiin ja tämän uuden kodin ikkunoihin ei meidän vanhat jouluiset verhot sovi. Niinpä vanhoista verhoista syntyi tämän vuoden joululahjoille pakkauksia. Nämä toivottavasti pääsevät ensi vuonna jatkokäyttöön lahjansaaneiden toimesta. Ekologista eikö totta :) 

Lisäksi tein keramiikkatöille omia lahjarasioita, joista tosin muistin kuvata vain yhden. Niistäkin tuli oikein kivoja ja jos nätisti on avannut, niin uudelleen nekin voi käyttää. 

Ja viimeisessä kuvassa vielä ihan perinteinen kauppakassi, joka sekin meni lahjaksi. Kankaana PaaPiin ihana puuvilla, joka on ostettu Kokkolan työhuoneen Löytölauantaista ennen joulua.

Keraamiset joululahjat

Ennen joulua kävin kansalaisopiston keramiikkakurssilla kokeilemassa mitä keramiikkasavesta saa aikaan. Olen jotenkin hiukan huono käymään näillä kädentaitojen kursseilla, sillä opettelen mielelläni itse uusia juttuja (mitäpä ei Youtube kertoisi), joten harvemmin koen tarpeelliseksi mennä maksulliselle kurssille tekemään samaa. Koska kotoa ei kuitenkaan keramiikan polttoon soveltuvaa uunia löydy, niin tässä tapauksessa kurssi oli ainoa vaihtoehto. Ja hauskaahan se oli! Kahtena päivänä tehtiin savesta keramiikkaa ja viimeisellä kerralla parin viikon päästä sitten lasitettiin. Ostin 10 kiloa savea, niin kuin suurin osa muistakin kurssilaisista. Muut tuntuivat tekevän hiukan isompia savitöitä, kuten enkeleitä ja tonttuja, kun taas itse tein enimmäkseen pienempiä koristeita. Tuntui, että savi ei lopu iiiikinä. Ja osan siitä lopulta annoinkin pois, sillä en jaksanut pientä palaa säästää. Noh, nyt on sitten kermamiikkaa ja kuten arvata saattaa, osa meni tänä vuonna joululahjoiksi. Ja ensi vuodellekin olisi ihan yhtä paljon vielä jäljellä...

Kaikkea en jaksanut heti kuvata, mutta tässä kuvia tämän vuoden joululahjoista ja keramiikkaruususta, joka jäi omaan käyttöön. Ruusuja tein itseasiassa kolme kappaletta, mutta yksi oli mystisesti lasituksen jälkeen hävinnyt. Olenkin kehottanut näitä lahjaksi saaneita katsomaan onko kotivakuutuksessa varmasti tarpeeksi paljon arvoa vakuutettuna, sillä nämähän menee kuin kuumille kiville ;) No jaa, ehkä on oikeasti vaan eksynyt jonkun muun kurssilaisen töiden joukkoon vahingossa, mutta hienompaahan se on sanoa, että niin hienoja keramiikkatöitä olen tehnyt, että ihan rosmon matkaan lähti yksi. Nuo ruusut olivat itseasiassa lemppareitani ja yksi niistä on keittiön pöydällä kynttilöiden kaverina ja toinen saunan kiukaalla kiuasruusuna.

Lasitus ei ihan täysin onnistunut kaikissa (lue: tuli hiukan kiire, enkä laittanut tarpeeksi montaa kerrosta kaikkiin) ja nuo pyöreät joulukoristeet ja linnut päätinkin spraymaalata, jotta näyttäisivät enemmän lasitetuilta. Toimi ihan hyvin!

Joulukortti vm 2015

Tänä vuonna tajusin pari päivää ennen joulukorttien viimeistä lähetyspäivää, että kortithan on vielä tekemättä. Onneksi olin ostanut tarvikkeita jo valmiiksi ja kortit syntyivätkin sitten pikavauhtia saman päivän aikana. Kortissa oleva sydän on tehty tapetista, joka on Big Shot -laitteella leikattu ja kohokuvioitu. Ihan kivat näistä tuli!