Mukanani kodista toiseen on opiskeluajoista lähtien kulkeutunut näppärä vuoderahi, joka siis muuten toimii rahina, mutta levittyy nopeasti myös varavuoteeksi. Se on asunut kanssani viidessä eri osoitteessa ja on hetkittäin joutunut myös varikolle varastoon. Nyt rahi jäi kuitenkin toimettomaksi, kun ostimme vuodesohvan (Tai oikeastaan toisen vuodesohvan. Ehkä tänne ei kuitenkaan ihan niin paljon ihmisiä tule kerrallan yöksi, että vielä lisäksi tarvittaisiin vuoderahi ja pumpattava ilmapatja?).
Ensin ajattelin kiikuttaa rahin hyväntekeväisyyteen, mutta sitten sainkin idean lattiatyynyistä. Lapsen kanssa kun lattialla istuskelee, niin ehkä olisi kivampi istua tyynyn päällä. Rahi koostui siis kolmesta neliönmuotoisesta superlonpalasta. Palojen päällä oli vetoketjuilla päälliset, jotka olivat kiinni toisissaan. Ratkoin yhden päällisistä auki, käytin sitä kaavana ja poistin vielä vetoketjun uusiokäyttöön. Tein hiukan leveämmät saumavarat, sillä jos olisin ommellut päällisestä liian pienen, ei sitä olisi palan päälle saanut hivutettua ollenkaan. Muutama ylimääräinen sentti siis valmiissa tyynyissä on, mutta kelpaa silti (ainakin minulle). Ja lapsikin oli heti innostunut tyynyistä. Kunhan vielä oppisi, että ei kannata istua ihan reunalle, ettei kippaa lattialle.
Tyynyjä valmistui kaksi ja kankaana on Sokoksen alelaarista löydetty pöytäliina, joka sopii oikein hyvin meidän luontoteemaisen lastenhuoneen sisustukseen. Hintaa kankaalle 2,5 metriä tuli 20 euroa ja vetoketjut oli tosiaan uusiokäytettyjä. Yksi tyyny jäi vielä käyttämättä ja nyt pohdiskelen mitä sille voisi tehdä.
