Aloitinpa aikaa sitten neuletakkiprojektin. Silloin joskus, kun lapsi käytti vielä edellistä kokoa (74). Sitten projekti unohtui ja lapsi ehti kasvaa seuraavaan kokoon. Hups! No, onneksi neuletakista oli vielä hihat tekemättä, joten tein niistä ekstrapitkät ja toivoin, että takki sopii edelleen käyttäjälleen. Ja sopiihan se! No ainakin tämän kesän, jolloin sitä ei välttämättä niin kauheasti tarvita... (paitsi onhan sitä nytkin kovin kylmä kausi menossa).
Neuletakki on tehty tällä Kotipalapeli-blogin ohjeella. Neuletakkia nimitetään "Kässäopen painajaisen neuletakiksi". En tiedä olenko koskaan varsinaisesti kässäopen painajainen ollut, en vaan ollut kouluaikoina erityisen kiinnostunut käsitöistä, joten kyllä tämänkin neuletakin tekeminen olisi niihin aikoihin ollut painajainen. Mutta helppo ohje siis oikeasti kyseessä, jos hiukankin ohjeita osaa lukea (ja Google auttaa loput) ja koska takki neulotaan aina oikein, tulee valmistakin kohtuullisen nopeasti (tai no tulisi, jos neuloisi).
Aika kiva tästä tuli. Keltainen tietenkin (miten niin äidin lempiväri). Nyt suunnittelin jo, josko tekisi seuraavaksi suoraan kokoa 92 ja sitten ompelisi vielä puuvillavuoren, jotta toimisi hyvin syystakkina ihan sellaisenaan. Jos jotain muuttaisin tästä seuraavalla kerralla, niin tuo ylin nappi on mielestäni liian korkealla ja siksi tuo nappilista vääntyy siltä kohdin ärsyttävästi. Ja tuon hupun päättelisin toisella tavalla, jotta tuo sauma ei tulisi päälle.
Lankaa tähän takkiin kului koossa 74 + (siis ne pidemmät hihat) ihan himpun verran yli kaksi kerää 7 veljestä.
Kuvassa alla näkyvä hiekkalaatikkokin on käsityötä. Ei tosin minun, vaan appiukon. On muuten komee!
