Sunny Day -huppari, osa 2

Kuten jokin aika sitten kerroin, tein kummitytölle synttärilahjaksi Ottobren kaavalla hupparin. Kätevää kyllä, kotoa löytyy myös justiinsa samaa kokoa käyttävä pieni tyttö, joten ompelin siis samoilla kaavoilla toisen hupparin. Tällä kertaa tein jopa (ainakin melkein) ohjeiden mukaan ja ilman vuorta, sillä kankaana on joustofrotee, joka on edellisen hupparin trikoota paksumpaa, joten sopii tähän projektiin hyvin myös yksinään ilman vuorta. Kangas on Ainolan Hillakarhu, jota olen jemmaillut melkein vuoden tuolla laatikossa odottamassa hyvää projektia. Tästä jäi vielä puolet jäljelle, joten seuraavaa inspiraatiota odotellessa. Hupussa ja alavarassa on laatikosta löytynyttä tummaa trikoota, jonka olin jo leikannut valmiiksi edellistä hupparia varten, mutta päätinkin tehdä vaaleamman vuoren. Käytin sen nyt tähän vaikka oikeasti ehkä olisi kannattanut ottaa joku vaaleampi vuori. Hiukan häiritsee tuon keltaisen langan kontrasti tummalla kankaalla (varsinkin kun ompelukone ei ihan täydellistä tikkiä suostunut tekemään). 

Ja jotain todella mahtavaa tapahtui tätä tehdessä: sain kerrankin vetoketjun tehtyä ilman kupruilua, kiemurtelua, purkamista tai voimasanoja! Jes! Niin ja miksi, oi miksi, en ole aiemmin käyttänyt tuota tukikangasta? Kysynpä vaan.

Tää on kyllä kiva, vaikka itse sanonkin :)

Keltainen kettutuoli

Tarvitsimme yhden tuolin lapsen huoneeseen ja sellaisen adoptoimmekin vanhemmiltani. Tuoli oli alunperin valkoinen ja maalipintakin osittain kulunut, mutta meiltäpäs löytyikin vielä keltaista maalia keinutuolin (ja pienen penkin) maalauksen jäljiltä. Tuoli sai pohjamaalin ja kolme kerrosta keltaista pintaansa. Lopuksi vielä painoin sablunalla pintaan ketun valkoisella maalilla. Valmis! 

Keinutuoliprojektin jälkeen mietin jo, että en koskaan enää maalaa mitään, missä on pinnoja, mutta kuinkas kävikään. Tämä oli kuitenkin keinutuoliin verrattuna nopea ja helppo projekti.

Keltaista jäi vielä vähän jäljelle, mitäs sitä sitten maalaisi?

Ottobren Sunny Day -huppari

Kummitytöllä on synttärit, joten päätin ommella hänelle hupparin. En ole kauheasti ommellut vaatteita, en itselleni enkä lapselle ja trikoon ompelun innostus on jäänyt siihen, että saumuri on ollut puolisen vuotta odottamassa, että jaksaisin viedä sen huoltoon. PaaPiin löytälauantaista ostetut kankaat ovat siis saaneet odottaa parempia aikoja, mutta nyt päätin, että kyllä sitä ompelukoneellakin voi trikoota ommella. Ja voihan sitä! Ei ollut edes hankalaa ja oikeanlaiset ompeleetkin löytyi ompelukoneen ohjekirjan ja Facebookin ompeluryhmän avulla (koneessa ei ole hunajakenno-ommelta, joten arvoin minkälaisella ompeleella tekisin päälletikkaukset).

Ohjeena on Ottobren 3/2016 lehden Sunny Day, koko 86. Kangas PaaPiilta  ja vuorikangas vanha trikoolakana. Ohjeen mukaan huppariin ei itse asiassa kuulu vuorta, mutta huppari ommellaan puuvillajerseystä, joka on oletettavasti paksumpaa ja ryhdikkäämpää kuin trikoo. Päätin siis soveltaa ja tehdä huppariin vuoren. Ja melkein ilman ohjeita onnistui ompelu! Piti vain tarkistaa kantotakin ompeluohjeesta, että miten ne hihan reunat kannattikaan pujottaa ja miten päin vetoketju laitetaan ommeltaessa :)

Ompelutulos on ihan ok siihen nähden, että en tosiaan paljon vaatteita ompele, enkä varsinkaan trikoota. Mutta tuo vetoketju... että mä inhoan vetoketjujen ompelemista. Aina vinkuralla. Mutta onneksi tällä kertaa suht hillitysti kuitenkin (ja kuvasta sitä ei edes huomaa).

Seuraavaksi ajattelin tehdä toisen samanlaisen omalle tyttärelle, joka sattuu sopivasti olemaan samaa kokoa. Tämä kangas pääsi kuitenkin jo loppumaan, joten eri kuosia luvassa.